Kissa metsästäjänä

Kissa on luotu pedoksi.
Se kaikkein paatuneinkin sohvaperuna ja hienon sukutaulun omaava silkkiturkki muuttuu hetkessä saalistajaksi sopivan saaliin tullessa hajuetäisyydelle. 
Kissa ei kuitenkaan ole luonnostaan hyvä metsästäjä, vaan sen on opeteltava taidot muilta lajitovereilta, sekä useiden yritysten ja epäonnistumisten kautta. 

Metsästysvietti synnynnäistä
Jotkut kissat ovat mestarihiirestäjiä, kun taas toisia hiirestäminen ei kiinnosta lainkaan. 
Hiirestäminen on etäperintäinen, eli atavistinen rituaali ja toisilla kissoilla on parempi perinnemuisti kuin toisilla. Mikäli kissaa ei kiinnosta metsästäminen, sitä ei voi siihen väkisin kouluttaa. 
Hiirestämisvietti ei liity mitenkään nälkään, joten on myöskin turhaa pitää kissaa nälässä metsästysvietin herättämiseksi. 

Kissan leikkaamisellakaan ei ole mitään tekemistä metsästysvietin kanssa. Kastroidut kissat ovat aivan yhtä hyviä metsästäjiä kuin kastroimattomatkin. 

Kissa on kärsivällinen metsästäjä
Kissalla on erittäin hyvä kuulo- ja hajuaisti. Se saa vainun saaliista jo kaukaa, ja saattaa väijyä sitä sopivassa paikassa kymmenien minuuttien ajan. 
Kun saalis on tarpeeksi lähellä, se alkaa lähestyä sitä hitaasti ja varovasti maha maata viistäen. Hiipimisjuoksu keskeytyy välillä ja kissa pysähtyy kuuntelemaan ja tarkkailemaan saalistaan. Tämä rituaali toistuu useita kertoja, kunnes kissa valmistautuu hyökkäämään saaliin kimppuun. Sen takajalat alkavat polkea ja häntä väristä sen tuijottaessa kiinteästi saalistaan. Lopulta kissa syöksyy eteenpäin iskemisetäisyydelle, kohottaa vartalon etuosan ilmaan ja hyppää saaliin päälle. 

Se pitää saaliistaan etukäpälillä kiinni samalla pakottaen sen asentoon, jossa se pääsee puraisemaan sitä vahvoilla leuoillaan tappaen näin saaliinsa. Jos uhri rimpuilee, kissa voi päästää siitä välillä irti toistaen loppuhyäkkäyksen ja saadakseen siitä paremman otteen. 

Kun saalis on kuollut, kissa joko syä sen tai tuo sen omistajalleen.

Saaliin kantaminen kotiin
Sisätiloissa elävä kotikissa ei metsästä tyydyttääkseen nälkäänsä, vaan puhtaasti huvin vuoksi. Joskus se toki voi syödä saaliinsa, mutta useimmiten se tarjoaa paistia omistajalleen tai jättää sen lojumaan pihapiiriin.

Kun kissa tuo saaliin omistajalleen, sitä ei saa missään nimessä torua, vaan paras tapa on hankkiutua saaliista vähin äänin eroon. 

Kissa on leikkisä eläin ja se syäksyy kaiken liikkuvan perään, mutta sen todellista riistaa ovat hiiret ja sen tapaiset pikkujyrsijät. Pikkulintuja se myös metsästää, mutta saa vain harvoin kiinni. Yleensä saaliiksi päätyneet linnut ovat poikasia, tai muuten heikkoja yksilöitä. Lintulauta kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi sijoittaa pihalle mahdollisimman avoimeen paikkaan, ettei kissa pääse livahtamaan lintujen kimppuun. 

Teksti: Minna Kaukolampi /Kissaposti 2/2008 
Lähde: David Taylor, Kissakäsikirja

Delivet.net Asiakaspalvelu 010 3961800